Doktorarbeit,
Sustainability in libraries: A comparative study of ecological sustainability in IFLA WLIC 2012. Bachelor´s thesis
Oulu University of Applied Sciences, Bachelor´s thesis, (2013)Ecological sustainability; Ekologinen kestävyys; Environmental awareness; Environmental management; Kestävä kehitys; Kirjastot; Libraries; Sustainability; Sustainable development; Ympäristöhallinto; Ympäristöjohtaminen; Ympäristötietoisuus.
Zusammenfassung
ABSTRACT: This thesis originated from an idea to study how libraries have taken sustainability into account and how to improve libraries’ sustainability. The thesis was commissioned by Central Library of Public Libraries and it was an international part of the Finnish national project Sustainable Development in Libraries that has investigated sustainability in Finnish public libraries. The aim of this study was to answer the questions what are the differences and similarities between the Finnish and the foreign libraries according to the analysis made by the survey and which of the areas: environmental management, environmental economy, reduction of environmental burden, increase of environmental awareness or environmental communication, do arise to be the best or the worst handled in libraries? This quantitative study used a descriptive survey method supported by a questionnaire. The survey was conducted in IFLA World Library and Information Congress in Helsinki in August 2012 by a web-based questionnaire. After the congress the link to the questionnaire was shared also by e-mail. As the theoretical background of the thesis was used Finnish and foreign sources concerning sustainability in libraries and environmental management. The results showed that there are still a lot of things to consider in order to improve sustainability in libraries. Major differences were not noticed between the Finnish and the foreign libraries even if the results can be seen only tentative because of the low number of respondents in the international survey. Reduction of environmental burden seemed to be the best handled area and environmental communication the worst. As a conclusion can be stated that in order to improve sustainability in libraries an own auditing system and an environmental label for libraries would be needed. Libraries should have their own environmental indicators in order to measure the state of sustainability. The commitment to sustainability should be demanded from staff that librarians could act as green educators. IFLA World Library and Information Congress could be a green event in itself. In future more research on the field of economic and social sustainability in libraries would be needed as well as research of ecological sustainability because of the low number of publications at the moment. TIIVISTELMÄ:Tämä opinnäytetyö sai alkunsa ajatuksesta tutkia, kuinka kirjastot ovat ottaneet huomioon kestävän kehityksen ja miten sitä voisi parantaa. Opinnäytetyö toteutettiin osana kansallista hanketta Kestävä kehitys kirjastoissa ja sen toimeksiantajana toimi Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Hanke oli jo aiemmin tutkinut suomalaisten yleisten kirjastojen kestävää kehitystä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada vastaus kahteen tutkimusongelmaan: Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja suomalaisilla ja ulkomailla kirjastoilla on kyselyistä tehtyjen analyysien mukaan ja mikä osa1alueista — ympäristöjohtaminen, ympäristötalous, ympäristökuormituksen vähentäminen, ympäristötietoisuuden lisääminen vai ympäristöviestintä, on kirjastoissa parhaiten tai huonoiten hoidettu? Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista survey-metodia, jota tuki nettipohjainen kyselylomake. Kysely toteutettiin IFLA World Library and Information –konferensissa Helsingissä elokuussa 2012. Konferenssin jälkeen linkki kyselylomakkeeseen jaettiin myös sähköpostin kautta. Opinnäytetyön teoriapohjana käytettiin niin suomalaisia kuin ulkomaisiakin lähteitä kirjastojen kestävästä kehityksestä ja ympäristöjohtamisesta. Tulokset osoittivat, että kirjastojen kestävässä kehityksessä on vielä paljon parantamisen varaa. Merkittäviä eroja suomalaisten ja ulkomaisten kirjastojen välillä ei tutkimuksen mukaan ilmennyt. Tosin kansainvälisen kyselyn vähäisen vastaajamäärän takia tuloksia voidaan pitää vain suuntaa2antavina. Ympäristökuormituksen vähentäminen vaikutti olevan parhaiten hoidettu osa-alue ja ympäristöviestintä huonoin. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että kirjastot tarvitsisivat oman auditointijärjestelmän ja ympäristömerkin parantaakseen kestävää kehitystään. Kirjastoille tulisi luoda myös omat ympäristöindikaattorit, jotta niiden kestävän kehityksen tilaa voitaisiin mitata. Kirjastojen henkilökunnalta tulisi vaatia sitoutumista kestävään kehitykseen, jotta he voisivat toimia vihreiden arvojen puolestapuhujina. IFLA-konferenssia voisi myös kehittää aiempaa enemmän vihreäksi tapahtumaksi. Tulevaisuudessa tutkimusta voitaisiin ulottaa myös kirjastojen sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävään kehitykseen. Joka tapauksessa tutkimusten määrä tältä alalta on vielä hyvin pieni.
